Kun sanoit o
n tässä jotain enemmän. Kun painoit mut selkä seinää vasten ja suutelit. Kun kaikkina niinä öinä suukotit mun otsaa. Kun halusit mut lähemmäs, vaikka olin ihan siinä iholla. Kun ajoit satoja kilometrejä mun takia. Kun sanoit, että oon ihana. Kun pahoittelevasti hipsutit mun jalkateriä. Kun käveltiin pariskunnan lailla Porin kaduilla. Kun multa lähti jalat alta. Kun mulla oli paras siinä sun vierellä. Kun lakkaamatta hymyilin sun seurassa. Kun sanoit
kiitos kulta. Kun Aurajoen rannassa myönsit, että sulla on hyvä mun seurassa. Kun vannoit, että jonain päivänä me ollaan naimisissa. Kun sanoit, että ollaan täydellisiä yhdessä.
Kun sanot, että et näe meillä tulevaisuutta. Kun ei ollakkaan todellista. Kun en pelännyt turhaan. Koska epäonnistuin uudestaan.
Kun olen ainut, joka rakastaa.
"I open my eyes and he’s next to me, instead of the blue lights from our screens illuminating the room it’s his smile. Our limbs are tangled, eyes locked, cheeks warm and oh this is what home feels like. My head rests on his chest as his heartbeat lulls me to sleep. His arms tighten around me and I think maybe I could get used to this."
Kirjotat niin kauniisti.
VastaaPoistaKiitän, kumarran
PoistaTämä. Koettu aivan liian monta kertaa. Niin hyvin kirjoitettu!
VastaaPoista