13. heinäkuuta 2017

Se viallinen

Annoin tilaa ajatuksille, joita en ole uskaltanut ajatella aikoihin. Tyhjensin kaikki tulvivat tunteet ruudulle. Kerroin henkisestä ja fyysisestä satuttamisesta. Kerroin siitä syyllistämisestä, kun olin aina pahantekijä, ja siitä kun mua ei huolittu enää viereen nukkumaan. Kerroin, miten mut tiputettiin sängyltä alas ja käskettiin sohvalle yöksi, ja siitä kun mut heitettiin keskiyöllä kadulle. Kerroin päivästä, kun mua lyötiin, ja siitä kun se tapahtui toistamiseen.

Enkä koskaan unohda niitä yksinäisiä öitä, kun itkin selin häneen ja halailin kyynelnesteistä kastunutta tyynyä. Eikä hän koskaan välittänyt, ottanut takaisin kainaloon tai pyytänyt anteeksi. En silloin edes olettanut niin - olinhan minä meistä se viallinen.

Ja niin vihdoin myönsin, etten ole ollut täysin eheä puoleen vuosikymmeneen. Mutta olen löytänyt ihmisen, jonka kanssa tuntuu siltä kuin saisin mahdollisuuden olla taas joskus kokonainen. Ehkä rikkinäisyyteni ajaa sinutkin pois. Mutta vielä sinä olet siinä.

"You have to keep breaking your heart until it opens."  Rumi

10. kesäkuuta 2017

Havahduin sinuun

Havahduin sinuun vasta muutamia tunteja ennen vuorokauden vaihtumista, kun katsoin päivämäärän näytön alakulmasta. Vielä tänäkin kesänä kymmenes kuudetta toi mieleeni sinut, mutta enää pulssini ei tuplaantuisi, jos haluaisin onnitella sinua uuden ikäluvun johdosta.

Olen rakastunut uuteen tuoksuun. Olen kiintynyt aivan liian nopeasti tavalla, jonka en uskonut enää olevan mahdollista. Kahdestakymmenestä viimeisestä aamusta olen jakanut hänen kanssaan kuusitoista, ja miten paljon toivoisinkaan, että ne puuttuvat neljä aamua olisin herännyt hänen viereltään. Näinä päivinä vuorokauteni paras hetki on silloin, kun hän ottaa minut aamulla takaisin kainaloonsa ja toivottaa huomenta suukolla. Ikävoin häntä, kun en enää näe hänen kasvojaan. Ikävöin häntä niinä öinä, kun hän nukkuu selin minuun, vaikka hän onkin aivan siinä lähellä. Niin lähellä, että voin hengittää hänen niskan tuoksua keuhkoihini.

Kuitenkin liian usein löydän itseni ajattelemasta, että välitän kohta taas liikaa ja enemmän. Tänä vuonna voisinkin onnitella sinua siitä, miten istutit skeptisyytesi minuun. Skeptisyyden, jonka takia rakensin takaisi muurit, jotka vuoksesi mursin.

21. huhtikuuta 2017

Palasiksi

Sanotaan, että maailma muuttuu ja ihmiset sen mukana, mutta on vaikea elää tuntemattoman minän kanssa, ja yrittää antaa itsestään muille jotain. On vaikea antaa itsestään mitään, kun havahtuu usein siihen, että menneisyyden minä kertoo kysymyksiin vastauksia, joista ei enää tunnista itseään. Tuntuu, että viimeisen vuoden aikana identiteettini on hajonnut pieniksi palapelin palasiksi ja aina yrittäessäni kasata sitä takaisin kokoon, kadotan taas yhden palan lisää.

Sanotaan, että seitsemän vuoden välein ihmisen jokainen solu on uusiutunut. Ehkä sen takia olen niin hukassa. Ehkä sen takia olen niin eristyksissä. Ehkä siksi ajatukseni eivät pysy kasassa. Ehkä siksi sanon liian usein Ehkä.

Sanotaan, että maailma muuttuu ja ihmiset sen mukana, mutta ehkä juuri se tekee elämästä niin mielenkiintoista.




"You can't start the next chapter of your life
if you keep re-reading the last one."