Nykyisin, ennen heinäkuun loppua, pelkään sinun edelleen satuttavan minua, ja kuitenkin pohdin, missä mahdamme olla kymmenen vuoden kuluttua. Muutama yö sitten kyynelehdinkin turhautuneena kylkeäsi vasten ja kerroin etten jaksa enää epätietoisuutta meistä. Murruin vierelläsi täysin ja hakkasin sinua tyynyllä kunnes raivoni laantui. Itkin silmäluomeni turvoksiin ja pienen hetken toivoin, ettei sinua olisi olemassa. Mutta kerroin myös, ettei yksikään hetki kanssasi ei ole mennyt hukkaan, vaikka sinä taas päättäisitkin lähteä. Kuitenkin tällä kertaa näyttää siltä, että olet tullut tähän jäädäksesi. Rakastan sinua ja vihdoin voin olla varma, että sinäkin rakastat minua.
26. heinäkuuta 2018
Hetki kanssasi
Ennen helmikuun alkua makasin sängylläsi täydessä hiljaisuudessa ja katselin pimeydessä rappeutuvaa kattoasi. Tunsin silmäkulmissani kihelmöivät kyyneleet sekä katseesi minun poskipäilläni. Sanoit, ettei minusta ota mitään selvää, mutta harvoinhan olen itsekään ymmärtänyt minua. Yritin miettiä jotain muuta kuin omaa viallisuuttaani samalla kun puhuit kauniisti sielukkaista silmistäni. Kerroin, että pelkään sinua, mutta oikeasti tarkoitin, että pelkään sinun satuttavan minua. Mietin, mitä tapahtuu kymmenen tunnin kuluttua, kun lähden takaisiin pohjoiseen. Kymmenen tunnin kuluttua, jolloin kerroit olevasi taas surulllinen.
Nykyisin, ennen heinäkuun loppua, pelkään sinun edelleen satuttavan minua, ja kuitenkin pohdin, missä mahdamme olla kymmenen vuoden kuluttua. Muutama yö sitten kyynelehdinkin turhautuneena kylkeäsi vasten ja kerroin etten jaksa enää epätietoisuutta meistä. Murruin vierelläsi täysin ja hakkasin sinua tyynyllä kunnes raivoni laantui. Itkin silmäluomeni turvoksiin ja pienen hetken toivoin, ettei sinua olisi olemassa. Mutta kerroin myös, ettei yksikään hetki kanssasi ei ole mennyt hukkaan, vaikka sinä taas päättäisitkin lähteä. Kuitenkin tällä kertaa näyttää siltä, että olet tullut tähän jäädäksesi. Rakastan sinua ja vihdoin voin olla varma, että sinäkin rakastat minua.
Nykyisin, ennen heinäkuun loppua, pelkään sinun edelleen satuttavan minua, ja kuitenkin pohdin, missä mahdamme olla kymmenen vuoden kuluttua. Muutama yö sitten kyynelehdinkin turhautuneena kylkeäsi vasten ja kerroin etten jaksa enää epätietoisuutta meistä. Murruin vierelläsi täysin ja hakkasin sinua tyynyllä kunnes raivoni laantui. Itkin silmäluomeni turvoksiin ja pienen hetken toivoin, ettei sinua olisi olemassa. Mutta kerroin myös, ettei yksikään hetki kanssasi ei ole mennyt hukkaan, vaikka sinä taas päättäisitkin lähteä. Kuitenkin tällä kertaa näyttää siltä, että olet tullut tähän jäädäksesi. Rakastan sinua ja vihdoin voin olla varma, että sinäkin rakastat minua.
20. heinäkuuta 2018
Jälleen ja yhä
Viimeisen kuuden kuukauden aikana olen huomannut rakastavani häntä jälleen ja yhä. Jälleen, sillä kaksi kesää sitten päätin, etten enää ottaisi häntä vastaan, vaikka hän joskus päättäisikin palata. Yhä, sillä luulen, etten koskaan aidosti lakannut rakastamasta.
En voi olla varma, rakastaako hän minua, mutta välillä minusta tuntuu siltä. Ainakin silloin, kun olen hänen rintakehään painautuneena, ja huomaan hänen katselevan minua television sijasta, sekä silloin, kun hän väkijoukossa tarttuu kädestäni, ja kehuu minua kauniiksi yhä uudestaan ja uudestaan. Minusta tuntuu, että hän rakastaa minua silloin, kun hän hiipii taakseni, laittaa kätensä vyötäröni ympärille ja suukottaa niskaani, sekä silloin, kun aamulla avaan silmäni ja huomaan hänen katselleen untani.
En voi olla varma, rakastaako hän minua, mutta välillä minusta tuntuu siltä. Ainakin silloin, kun olen hänen rintakehään painautuneena, ja huomaan hänen katselevan minua television sijasta, sekä silloin, kun hän väkijoukossa tarttuu kädestäni, ja kehuu minua kauniiksi yhä uudestaan ja uudestaan. Minusta tuntuu, että hän rakastaa minua silloin, kun hän hiipii taakseni, laittaa kätensä vyötäröni ympärille ja suukottaa niskaani, sekä silloin, kun aamulla avaan silmäni ja huomaan hänen katselleen untani.
“When she’s not looking, he stares at her with eyes burning with a thousand questions; as if he could find the answers if he just watched her long enough. Because in the beginning, love is a terrifying thing if you are unsure of their intentions. When he’s not looking, she stares at him with eyes filled with sadness. Love has never been an easy thing for her. She knows all too well the pain that comes from falling too quickly. But when they look at each other, none of that seems to matter.”
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)