2. maaliskuuta 2015

Aamuhuuruinen humala

Ilmassa leijuu tunkkainen alhoholin haju ja silloin tällöin joku valittaa päänsärkyä. Yritän nukkua, mutta TV pauhaa liian kovalla. Olo on vielä lievästi humalainen. Siirryn sänkyyn, jossa on enemmän tilaa, vaikka siinä makaa jo kaksi krapulaista. Painan pääni tyynyyn ja kääriydyn peittoon toivoen, että en oksenna.

Mun vieressä on joku. Se, jonka nimen juuri ja juuri muistan. Ollaanhan me monesti nähty, muutaman kerran katseita vahingossa vaihdettu, ehkä pari sanaa sanottu. Olin vähän hämmentynyt, kun yöllä halusit mun viereen nukkumaan. Käskin sut kuitenkin pois.

Yritän nukkua, kun sä alat silittelemään mun kättä. Katson sua hämmentyneesti, kun sä vilauttelet suloista hymyäsi. Otat mut kainaloosi ja unohdan huonon oloni. Hymyilen sulle takaisin ja hetken päästä piilotat meidät hämärään peiton alle. Sä katsot kysyvästi ja painat huulesi vasten mun huulia.

6 kommenttia:

  1. Rakastan sitä miten ilmaiset asiat. Rakastan todella. Aina, kun lukulistani kertoo Satellite Mindin julkaisusta säästelen sitä viimeiseksi ja yhden tekstin jälkeen kaipaan lisää. Ikään kuin täydelliseltä maistuvaa suklaakakkua. Älä ikinä lopeta :3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää merkkaa mulle oikeesti ihan hirvittävän paljon ♥ (varsinkin kun tuntuu etten enää osaa ja niin) Kiitos!!! Ja en lopeta, vaikka moni olis voinut mun kohdalla jo antaa ollakkin kun yli vuoden oon postannut n. kerran kuukaudessa. Uskon, että joskus tulee ajat kun oon taas aktiivisempi :)

      Poista
  2. !!!

    inspiroit niin kovin

    ihanaa kevättä <3

    VastaaPoista