Herätään laivan saapuessa satamaan ja näen sinun nousevan laiturille. Yritän juosta perässäsi, mutta kadotan sinut ennen kuin ennätän nousta maihin. Laiva jättää sataman ja olen laivassa ilman sinua. Olen taas yksin, mutta kiitollinen.
Kiitollinen siitä, että saan nähdä sinua edes unissani.
"mutta kiitollinen siitä, että saan nähdä sua edes mun unissa." jotenkin huikeaa, miten voimakkaasti voi samaistua johonkin täysin tuntemattomaan.
VastaaPoistaKiitos, että päätit säilyttää tämän blogin! Oon jossain vaiheessa aiemminkin ollu lukijana, mutta blogger heittelee blogeja jostain syystä mun lukulistalta pois( mur! ) ja sit kadotin tän.
Erittäin mukavaa että löysit tiesi takaisin :)
Poistaen oo koskaan pettyny sun tekstejä lukiessa, niin ei käyny nytkään eikä varmasti tuu käymään tulevaisuudessakaan, samaistuttavia, ja pelkkää mielen hellimistä, kiitos siitä :)
VastaaPoistaKauniisti kirjoitettu. Jälleen kerran. Tääl yks naistenvaiva-angstinen vollottaa ihan sojona... Olet ihana.
VastaaPoistaVoi eiii :') Oon otettu
PoistaLuulin, ettet koskaan enää palaa takas tänne :d Sun teksteis on vaan jotaki niin hienoo! :dd
VastaaPoistaParas löytö aikoihin. Luin koko blogin alusta loppuun,
VastaaPoistakiitos <3
Hurjan mieltälämmittävää, kiitos itselles♥
PoistaIhana tää sun blogi. Sait juuri uuden lukijan :)
VastaaPoistaMä oon joskus heränny onnenkyyneliin, ku oon nähny rakkaista unta joita en nää nykyää enää niiku enne.
VastaaPoistaKaunis teksti tää:]