Menetän sut uudestaan

Kaikkien näiden viikkojen jälkeen tuli se hetki, kun nimesi ilmestyi vastaanotettuihin viesteihini. Mitä sinulle kuuluu. Olen niin äärettömän onnellinen. Onnellinen siitä, että ehkä edelleen jollain tasolla välität.

Mutta samalla voimistat mun tuskaa. Jokaisena iltana, kun et enää tiedustelekkaan kuulumisiani, tuntuu, että menetän sut uudestaan. Menetän sut jokaisena aamuna, kun et toivota hyvää huomenta ja jokaisena iltana, kun et toivota hyvää yötä. Menetän sut, kun lasken pääni tyynyyn, etkä ole mun vieressä. Menetän sut jokaisena hetkenä, kun kuulen lempibändisi musiikkia ja jokaisena hetkenä, kun Gregory House vilahtaa ruudussa.

Seuraavat viikot haaveilen siitä hetkestä, että pyydät mua tapaamaan sua. Kävelisin sun huoneeseen, ja sanaa sanomatta otattaisit mut syleilyysi. Rutistaisit mua aivan kuten ennen, ja kyynelehtiessäni ottaisit kasvoistani kiinni, katsoisit minua täydellisen ruskeilla silmilläsi ja pyytäisit jäämään. Suutelelisit ja vannoisit rakastavasi.

Aivan kuten mun unessa.