17. maaliskuuta 2019

onko siellä koti ollenkaan

onko siellä koti ollenkaan,
jos eripuran kohdalla kuulee jälleen sanat
ehkä sun olisi parempi lähteä
ja tällä kertaa minä lähden
katkerana, uupuneena, surullisena ja pettyneenä minä lähden.

lähden juuri saavuttuani kotiimme usean tunnin matkustamisen jälkeen
lähden siihen kotiin, jota väestörekisterikeskus kutsuu kotiosoitteekseni
se on koti, jota kela muistaa kerran kuukaudessa
se on koti, jossa vietän aikaa muutamia minuutteja kuukaudessa, 
jotta kuolemaa tekevällä kultaköynnökselläni olisi vielä mahdollisuus elää.
vietin siellä alkuvuodesta kaksi yötä koska olin turhautunut meihin
vietän siellä ensiyön kuljettuani vuoden rumimpana päivänä loskasateessa ja tuiskeessa odottamaan päivän neljättä bussia

nielua kuristaa epämiellyttävä tunne
annan sille luvan
onko koti paikka,
jossa on ylenpalttinen onni
vai onko koti paikka,
jossa on sijaa jokaiselle emootiolle

niin pettymykselle surulle inholle alakulolle suuttumukselle vihastumiselle kateudelle turhautumiselle katkeruudelle avuttomuudelle ärtyneisyydelle vaivaantuneisuudelle uupumukselle kuin myös haluttomuudelle

(niin.

haluttomuuteni taisi olla ihka ensimmäinen syy, jonka takia minut on häädetty yhteisestä sängystä 
hänen jälkeensä en täysin luottanut vuosiin kehenkään
minä pelkäsin etten riitä ja valitettavasti en usein riittänytkään
en uskoakseni riitä vieläkään
enkä tiedä tuleeko minusta vielä joskus riittävä

kenellekkään)

välillä minusta tuntuu ettei minulla ole kotia
mutta minullahan on kahden kotikodin lisäksi
kolme kotia tampereella,
kaksi kotia rovaniemellä,
sekä kaksi kotia turussa.

koen olevani etuoikeutettu

tänä iltana jätin hetkeksi yhteisen kotimme
mutta kyllä minä ihan kohta taas palaan
kunhan olen ensin saanut ollut hetken aikaa surullinen
kyllä minä ihan kohta taas palaan ja ehkä silloin jo hymyilet ja sanot kulta, ihanaa että olet kotona

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti