Nimikirjoitus

Tapasin pitkästä aikaa ihmisen, joka herätti mun mielenkiinnon. Tiedän, että kun joskus vuosien päästä palaat mun mieleen en enää muista sun nimeä, mutta jäät salaiseksi aarteeksi mun mieleni syövereihin. Oot muisto, johon on aina kiva palata, vaikka silloin kaikessa haikeudessa mun sydäntä vähän kirpaisi, kun tajusin, että tuskin koskaan enää tavataan ellei kohtalo halua johdattaa.

Eihän se ollut kuin muutama lyhyt tunti kun tutustuttiin. Naurettiin yhdessä niin paljon, että mahaan sattui. En muista koska olisin viimeksi nauranut niin. Sussa oli jotain niin läheistä ja tuttua vaikka olisin jo unohtanut sun kasvot, ellet olisi viime yönä ollut mun unessa.


Säilytän edelleen sun kuittiin kirjoittamaa nimikirjoitusta mun hyllyllä. Toisinaan saan siitä selvää, toisinaan en. En enää muista sun kasvoja, mutta näin sut viime kesänä. Myönnän, että meni tunteja ennen kuin ymmärsin, miksi se baaritiskillä seisova henkilö näytti niin tutulta.

Olisiko tämä ollut se kohtalo, jos mun vierellä ei olisi seisonut toinen mies?

Indifference

♪ ♫  Silversun Pickups - Lazy Eye

“The opposite of love is not hate, it’s indifference.
The opposite of art is not ugliness, it’s indifference.
The opposite of faith is not heresy, it’s indifference.
And the opposite of life is not death, it’s indifference.”

                                                                               
- Elie Wiesel

Kielekkeen ylitse

Vuorokautta vaille vuosi menetyksestä, joka silloin tuntui siedettävältä. Sanotaan, että aika kultaa muistot, ja toissayönä toinen mies vierelläni kyynelehdinkin kai kolmannen kerran. Sisälläni taisi tuntua särkyneemmältä kuin silloin vuosi sitten.

Toisinaan yritän todistella itselleni, että olen kivunnut takaisin huipulle, mutta joskus tuntuu, että olet siellä tasaisella kalliolla veitsen kanssa katkaisemassa köyttä, joka pikkuhiljaa on nostamassa minut sen viimeisen kielekkeen ylitse.

Ja vaikka minulla on nykyisin käsissäni jotain vähintäänkin yhtä arvokasta, niin sinä yönä jokin riuhtoi minua aamuyön ajan takaisin voimalla, joka vei mun yöunet.

Missing you comes in waves

and that night I was drowning

Olemattomuus

Mä olen kohta kokonaisen vuoden kokenut lähes täydellistä ja loppumatonta onnellisuuden sekä vapauden tunnetta, joka vaikuttaa näillä näkymin kestävän vielä pitkän tovin. Haluaisin kiittää kaikkia. Kiittää kaikkia näitä ihmisiä ja maailmaa. Silti ehkä enimmäkseen itseäni. Mä päästin itse itseni vapaaksi. Yhtäkkiä mä huomasin tanssivani ympäri mun huonetta ilman musiikkia.

En osaa hahmottaa milloin kaikki muuttui. En kykene näkemään vuosien takaista itseyttä, joka silloin tällöin saattoi itkeä itsensä uneen. En pysty muistamaan, mikä tässä maailmassa oli niin kamalaa, että sai mutkin miettimään olemattomuutta.

Odotan innolla tulevaisuutta. Anna säkin sille mahdollisuus.

“I want the happiness that money can’t buy. The happiness that comes from watching the sunset as the ocean kisses your toes or gazing up at the stars at 2am on your balcony with nothing but a blanket and your thoughts. The happiness that comes from driving down the highway with the windows all the way down or dancing around your room to your favorite song. The happiness from tea and a good book on a Monday morning or from watching the flames of a summer bonfire surrounded by the laughs of your almost drunk friends. The happiness that you feel but can’t touch, that’s the happiness I want.”