31. heinäkuuta 2013

Isoisä

Olit maannut terveyskeskuksen sängyn pohjalla jo vuosia. Et kyennyt itse enää liikkumaan - olit surkastunut vanhuudesta. Puhuit harvoin, ja silloin kun puhuit ei sun jutuissa ollut mitään järkeä. Tuskin enää tunnistit sun sukulaisia.

Muistan aina kuinka iloiselta näytit, kun tulin isän kanssa moikkaamaan sua terveyskeskukseen. Isä syötti sua ja olit hymyssä suin. Näytit aina iloiselta, vaikka sun elämä oli kuihtumassa pois. Ehkä en enää muista niitä huonompia hetkiä, mutta ainakin rakastit sitä, kun isä jumppasi sun kättä ylös ja alas. Mikään ei saanut sua näyttämään niin onnelliselta.

Yhtenä aamuna tulin jälleen katsomaan sua isän kanssa. Seisoin sun sängyn päädyssä. Tarkkailit mua pitkään ja sanoit: Karoliinan hiukset on kasvanut. En vieläkään käsitä, miten muistit mun nimen tai osasit edes muodostaa kunnollisen lauseen. Ehkä ymmärsit maailmasta enemmän kuin kaikki olivat luulleet. Ehkä olit vaan sen pienen hetken järjissäsi. Antaisin mitä vaan, että näkisin sun vielä nauravan, mutta mun täytyy tyytyä piirongin päällä olevaan valokuvaan, jossa syöt pullaa ja hymyilet. Sellaisena mä sut muistan - hymyileväisenä.














Meidän on rakastettava elämän pitkiä tunteja, jotka ovat sairautta täynnä
ja ahtaita ikäviä vuosia 
niinkuin niitä lyhyitä  hetkiä, joina erämaa kukkii.

                                                                                            - Södergran, Edith 1929: Levottomia unia

8 kommenttia:

  1. Vitsi sun blogi on ihan super hyvä ja oot varmaan maailman ihanin tyyppi. Tai en tiä.

    Tsekkaile ja vastaile: muttaentasjossittenkin.blogspot.com

    VastaaPoista
  2. En kyllä mitenkään tunnista, mutta ei sillä väliä. Kirjoitat hyvin ja suurella tunteella. Ei voi olla jäämättä seuraamaan. :)

    VastaaPoista
  3. Taustakuvana oleva lintupohja vähän hämää silmää selatessa blogia. Muuten tosi symppis blogi! :)

    http://pequenosmomento.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  4. sait musta lukijan sun teksti on ihanaa ja vaikutat itsekkin tosi ihanalta ._.

    VastaaPoista
  5. mua alko itkettämään

    VastaaPoista
  6. Apua, tää sai miut itkemään ja pahasti! :( Jään seurailemaan blogias. Voimia!

    VastaaPoista
  7. Kirjotat mielettömän hyvin ja mielenkiintoisesti, sun tekstit saa tunteitakin pintaan!

    VastaaPoista
  8. kirjotat tosi hyvin! liikuttavaa tekstiä

    VastaaPoista